Lasius flavus
Muurahaiset.net
| Lasius flavus (Fabricius, 1781) | |
|---|---|
| Luokittelu | |
| Alaheimo | Formicinae |
| Sukuryhmä | Lasiini |
| Suku | Lasius |
| Alasuku | Cautolasius |
| Synonyymit | |
| Suomalaiset nimet | Keltiäinen |
| Vieraskieliset nimet | |
| Sukulaislajit | |
| Levinneisyys Suomessa | |
| |
Sisällysluettelo |
Levinneisyys, Yleisyys ja Uhanalaisuus
- Levinneisyys:
- Levinneisyys Suomessa: Al-Ks
- Yleisyys:
- Uhanalaisuus:
Ulkomuoto ja tunnistaminen
- Työläinen:
- Kuningatar:
- Koiras:
- Erityistä:
- Ohjeet tunnistamiseen: kts. Muurahaisten tunnistaminen
Yleistiedot
- Elinympäristö:
- Pesän perustaminen:
- Pesä:
- Isäntälaji(t):
- Pesävieraat ja loiset:
- Yhteiskunnan koko:
- Ravinto:
- Kuningattaret:
- Kastit:
- Territoriaalisuus:
- Lisääntyminen:
- Talvehtiminen:
- Yksilönkehitys:
Biologia & Käyttäytyminen
Keltiäiset (Lasius flavus) kuuluvat alasukuun Cautolasius. Ne ovat puhtaan keltaisia – ruskeankeltaisia, kooltaan pieniä 2,2 – 4,8 mm kokoisia muurahaisia. Collingwoodin (1979) mukaan keltiäinen esiintyy koko Suomessa pohjoisinta Lappia lukuunottamatta. Habitaateista sille sopivat esim. laidunmaat, metsänreunat tai kalliomänniköt. Pesät voivat olla esim. maakummuissa ja kivien alla. Keltiäisten pääasiallisinta ravintoa ovat pienet hyönteiset ja juurikirvojen erittämä mesikaste. Työläisiä yhdessä pesässä voi olla useita tuhansia. Keltiäinen on monogyninen. Laji liikkuu vain harvoin maanpinnalla eli se on hypogeeinen. Yleensä vain seksuaalien lähtiessä pesästä voi maanpinnalla nähdä keltiäistyöläisiä pesänsä vieressä (Vepsäläinen, suullinen tieto). Keltiäiset perustavat uudet pesät joko haplo- tai pleometroottisesti (Collingwood 1979).
Torjunta
- Asuntovieras:
Muuta
Kasvattaminen ja hoito
Lähteet & Lisätietoa
- Collingwood, C. A. 1979: The Formicidae (Hymenoptera) of Fennoscandia and Denmark. — Fauna Entomologica Scandinavica 8: 1–74.


