Näytä koko versio : Mikähän laji?
Löysin partiolerillä ihmeellisen muurahaispesän. Pesän muurahaiset näyttivät punahevosmuurahaisilta mutta olivat paljon pienenpiä ja
mustia. Tietäisikös kukaan mikä laji se on???
Polyergus
09.08.2006, 10:26
Voisitko tarkentaa tätä "näyttävät punahevosmuurahaisilta" eli eivätkö varmasti ole mauriaisia (Lasius) tai mustamuurahaisia (Formica fusca)?
Niin, ja missä ja millainen se pesä oli?
No ne ovat punahavosmuurahaisen muotoisia mutta pienenpiä ja mustia ja näin niitä tammisaaressa lahossa puussa.
Jos laitettaisiin tämäkin oikeaan paikkaan.
Ja se laji oli varmaan Camponotus vagus
NO oísko kellää kuvaa???
Kelpaako:
http://images.google.fi/images?q=Camponotus+vagus
Levinneisyydestä Suomessa:
http://www.muurahaiset.net/wiki/index.php/Camponotus_vagus
(täytä puuttuvat kohdat :) )
Ihan hyvin voi olla. Selityksesi täsmää kaikilta osin. Jopa sijaintikin on kohdillaan:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tammisaari
Tosin onnea vain, koska laji on harvinainen suomessa.
Ihan hyvin voi olla. Selityksesi täsmää kaikilta osin. Jopa sijaintikin on kohdillaan:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tammisaari
Taitaapi olla juuri ja juuri Uudenmaan-, eikä Varsinais-Suomen maakunnan puolella tuo Tammisaari. Eli joko kartan tiedot, laji tai löytöpaikka on pielessä.
Polyergus
09.08.2006, 23:26
Joo, vähän jäi hämäräksi vielä, että erottaako alkuperäinen kirjoittaja lasius, formica ja camponotus -suvut toisitaan habituksen perusteella. Ja jos olivat vielä paljon pienempiä, niin veikkaisin kyllä jotain muuta lajia.
Gis-kuvat Formica fuscasta: http://images.google.fi/images?q=formica+fusca&hl=fi&btnG=Etsi+kuvia
Joo, vähän jäi hämäräksi vielä, että erottaako alkuperäinen kirjoittaja lasius, formica ja camponotus -suvut toisitaan habituksen perusteella. Ja jos olivat vielä paljon pienempiä, niin veikkaisin kyllä jotain muuta lajia.
Gis-kuvat Formica fuscasta: http://images.google.fi/images?q=formica+fusca&hl=fi&btnG=Etsi+kuvia
Jos wikille laitetut tiedot on oikeat (Saatte syyttää itseänne :)), niin tammisaari sijaitsee sopivalla alueella (Ja eihän muurahainen rajaa olemassa oloaa kunnittain.). Myöskin tammisaari on sopivaa seutua kyseiselle lajille (Olen käynyt sielä.). Jos taas vihjataan, että tuossa antamassani linkissä tammisaari on ilmoitettu väärin, niin se on puppua. Tarkistin sen toisestakin sivustosta.
Myöskin aloittelevissa pesueissa työläiset voi olla pienempiä kuin normaalikokoisina.
Tokihan se voi olla jokin muukin laji.
Offtopikkina pitää kysäistä, olisikohan jollain tarkempaa tietoa mistä paikasta Suomesta löytyy C. vagus? Olisi nimittäin todella hienoa nähdä kyseinen laji suomen maaperällä. :)
Jaa-a. Olis kyl myöskin ihan jees nähdä. Yksi vaihtoehto on tilata vagus Antshopista ja laittaa se maahan. :D Tosin eipä nyt ole myynnissä moista. Kesän aikana oli jossain vaiheessa ja harkitsin kyseisen lajin hankintaa sieltä.
Jos wikille laitetut tiedot on oikeat (Saatte syyttää itseänne :)), niin tammisaari sijaitsee sopivalla alueella (Ja eihän muurahainen rajaa olemassa oloaa kunnittain.). Myöskin tammisaari on sopivaa seutua kyseiselle lajille (Olen käynyt sielä.). Jos taas vihjataan, että tuossa antamassani linkissä tammisaari on ilmoitettu väärin, niin se on puppua.
No kartat eivät kyllä kovin tarkkoja ole ja virheitäkin niissä saattaa olla. Mutta virallisesti Tammisaari kuuluu Uudenmaan maakuntaan ja jos laji löytyi sieltä, pitäisi kartasta värittää koko Uusimaa punaiseksi. En tiedä miten prosessi virallisesti kuuluisi hoitaa, mutta kaiketi pesästä pitäisi käydä noukkimassa näyte (~20 työläistä viinaan säilöttynä) ja lähettää se sijaintitietoineen Eläintieteelliseen keskusmuseoon tarkistettavaksi.
Kyllä Tammisaari siellä on, ihan tiedetyn esiintymisalueen vieressä. Siksi en yhtään ihmettelisi, vaikka C. vagus sieltä löytyisi. IMO hevosmuurahaisten habitus on helppo tunnistaa koosta riippumatta ja siksi lajin määritys saattoi mennä kohdalleen (en kyllä ole C. vagusta koskaan luonnossa nähnyt). Mutta voihan partioilaisten leirillä vaikka retki suuntautua naapurimaakuntaan Varsinais-Suomen puolelle ja laji on ollut siellä missä sen jo tiedetään esiintyvän.
Polyergus
10.08.2006, 09:51
En ole koskaan vagusta nähnyt, eikä ole ensikäden tietoa missä sitä esiintyy, MUTTA Collingwood väittää kirjassaan The Formicidae (Hymenoptera) of Fennoscandia and Denmark seuraavaa:
"Forsslund doubted its (Camponotus vagus) its existence in Fennoscandia as the only verifiable specimen was an alate queen taken in Öland. However, there is a good series of workers from Gotland in the University of Lund collection, an old specimen from Karelia australis (=Ka) in the Helsinki Museum and a live colony has been kept under observation by A. K. Merisuo at Rymättylä in southwest Finland (=Ab?)."
Eli yksi vanha yksilö alueelta Ka ja Rymättylässä elävä (vuonna 1975) yhteiskunta. EDIT: Vuoden 1975 jälkeen on voinut tulla uusia esiintymispaikkoja.
Plus tämmöinen viittaus löytyy:
Merisuo & Käpylä. 1975. Records of rare ant species, Camponotus vagus. Annas Ent.fenn. 41:140 (jos tämä kiinnostaa jotakuta, niin artikkelin saa varmaan ainakin yliopistojen kirjastoista)
Tokihan se voi olla jokin muukin laji.
No niinpä.
IMO hevosmuurahaisten habitus on helppo tunnistaa koosta riippumatta ja siksi lajin määritys saattoi mennä kohdallee.n
Noh, mikä tahansa on helppoa jos sen vain osaa ;D
Mutta virallisesti Tammisaari kuuluu Uudenmaan maakuntaan
Luonnontieteellisissä havainnoissa käytettävät provinssit l. maakunnat ovat eliömaantieteellisiä maakuntia.
Tammisaaresta osa kuuluu Varsinais-Suomeen (V: tai Ab:) ja osa Uuteenmaahan (U: tai N:)
Varsinainen Tammisaaren kaupungin alue kuuluu provinssiin N: ja suurin osa entistä Tenholaa provinssiin Ab:
Tenholahan on vasta hiljattain liitetty osaksi Tammisaarta. Myöskään koko entisen Tenholan alue ei kuulu provinssiin Ab: vaan Tammisaaren lähellä olevat alueet entisestä Tenholasta ovat Nylandian puolella. Provinssien rajat eivät siis kaikin paikoin noudata edes vanhoja kuntarajoja vaan jakavat saman kunnan eri kyliä eri provinsseihin ja joskus rajana on esim. jokin vesistö.
Olen ollut tilaisuudessa kerätä perhosia Tenholan Rörsbystä aina vuodesta -76 asti ja olen siksi hyvin tarkoin selvittänyt tuon provinssien rajan sijainnin "alueellani".
Pääsääntö on se, että maakuntarajat menevät vuoden -43 kuntarajoja pitkin.
Luonnontieteellisissä havainnoissa käytettävät provinssit l. maakunnat ovat eliömaantieteellisiä maakuntia.
Kiitoksia korjauksesta. Olikin jo tiedossa, että luonnontieteelliset maakunnat eivät ole samoja kuin maakunnat, mutta yllätyksenä tuli että rajat noin vapaasti vaihtelevat. Oletin Varsinas-Suomen ja Uudenmaan rajan kulkevan samassa paikassa molemmissa, kun niin lähellä näyttää olevan. Mitenkäs, kun olet noihin perehtynyt, niin onko väliä kutsuuko näitä eliömaantieteellisiksi vai luonnonmaantieteellisiksi maakunniksi? Entäpä tulisiko Pohjois-Pohjanmaasta käyttää lyhennettä Oba ja Obb vai ObS ja ObN, kun tuolla wikin puolella on käytetty niitä ristiin?
Hienoja kuvia sinulla sivuillasi.
Juu, jos tarkkoja ollaan, niin tulisi puhua luonnonmaantieteellisistä maakunnista. Ovathen ne olleet myös kasvillisuuskartoitusten perustana.
Elukkapuolella vain niin herkästi puhutään eliömaantieteellisistä.
Ja toiseksi pitäisi kai tarkkaanottaen puhua Uudestamaasta/Uusimaasta (Nylandia) eikä Uudenmaan maakunnasta.
Entisestä Tenholasta provinssiin U: kuuluu Gennarbyvikenin itäpuoliset alueet esim. Skogby, Spjutsböle, Hylta ja Skallböle aina Gennarbyn kylään asti pohjoisessa. Tarkka rajan kulku ilmenee esim. Thomas H. Clayhillsin julkaisusta PROVINSEN NYLANDIAS MACROLEPIDOPTERA, 1957, jossa on tarkka erillinen karttapiirros Hangon, Tammisaaren, Tenholan ja Bromarvin alueesta. Siinä on myös melko pitkä sanallinen selitys rajan kulusta.
Näitä pieniä kuntarajoista poikkeamisia on tusinan verran eri puolilla maata...
Elukkamuseolla on 1:200 000 GT-kartoille piirrettynä provinssien rajat. Kaikki painettuna julkaistut maakuntakartat ovat paljon tätä karkeampia.
Siinä on vielä sekin pulma, että aikoinaan, kun rajat on määritelty on käytössä ollut toinen karttaprojektio (Lambert), eikä se täydellisesti asemoidu nykyiseen Gauss-Krugerin projektioon.
Olen valmistanut hyvin tarkan luonnontieteellisten maakuntien rajakartan. Lähtökohtaisesti se on vektorimuotoisena Cad-järjestelmässä, joten dxf-muunnon kautta sitä on konvertoitu mm. CorelDraw:n cdr-formaattiin.
Pohjanmaan lyhenteisiin palaan muutaman päivän sisällä, kunhan kaivan muutamia papereita ja kirjoja esille.
PS.
Kiitos vierailusta kuvagalleriassa ja kehuista :)
PS.
Kiitos vierailusta kuvagalleriassa ja kehuista :)
Jooh kuvat oli hienoja enkä edes ensimmäistä kertaa nähnyt noita.
Jos haluat esimerkiksi levytilan vähyyden takia lisää tilaa tai kokonaisen kuva-gallerian perustaa nettiin, niin aina voin hostata.
Kiitos Shadown hienosta tarjouksesta. Vuosi sitten olisin tarttunut tilaisuuteen välittömästi, mutta juuri nyt on niin hyvin, ettei ole ihan akuuttia pulaa levystä.
Elisa laajensi asiakkaidensa kotisivutilat 500 megaan ja siksi 70 kiloisia kuvia mahtuu tuonne vielä koko joukko. Tilanne saattaa tietysti muuttua ja olisi hienoa, jos tarjoamasi mahdollisuus olisi silloin vielä olemassa? Pistän visusti "korvan taakse" ja toivottavasti voin palata myöhemmin asiaan, mikäli se tulee ajankohtaisemmaksi...Mistä sen tietää, kuinka esimerkiksi "vanhojen asiakkaiden" laajakaistahinnoittelu kehittyy ja onko järkevää enää pysyä heidän asiakkaanaan?
tulisiko Pohjois-Pohjanmaasta käyttää lyhennettä Oba ja Obb vai ObS ja ObN,
Suosittelen vilpittömästi Luonnontieteellisen keskusmuseon käyttämiä lyhenteitä Oba ja Obb.
Syy tähän on se, että nuo lyhenteet tulevat latinasta, kuten kaikkien tahojen käyttämä Etelä-Pohjanmaan Oa ja Keski-Pohjanmaan Om.
ObS ja ObN edustavat nimilyhenteinä latinalais/englantilais/(ruotsalaista) sekäsikiötä (Southern/Söder & Northern/Norra)
Hyönteishavaintojen keskustietokanta http://www.fmnh.helsinki.fi/insects/index näyttää käyttävän toistaiseksi näitä vähemmän suositeltavia lyhenteitä.
Tosiaan hyvän kysymyksen esitit, sillä lyhenteiden kirjavuus on uskomattoman runsas.
Syy tähän lienee se, että paras painettuna ilmestynyt "Luonnontieteellisten maakuntien kartta" (1:2 000 000) vuodelta 1981 Notulae Entomologicaen 61 (3) liitteenä, ei "virallisesti" vielä jaa Pohjois-Pohjanmaata (Ob) kahtia, vaan raja on esitetty katkoviivalla. Myöskään osa-alueiden lyhenteitä ei siis esitetä. Kartta on maanmittaushallituksen kartografisen osaston valmistama.
Vasta myöhemmin on tullut tarve ottaa käyttöön jaettu Pohjois-Pohjanmaa ja nimitykset lyhenteineen edustavatkin sitten useamman eri tahon katsontokantoja.
Provinssin Obb puolella Simo, Ranua (1981)
Provinssin Oba puolella Kuivaniemi, Pudasjärvi (1981)
Tässä pikainen lähdekatsaus aiheeseen:
Elisa laajensi asiakkaidensa kotisivutilat 500 megaan ja siksi 70 kiloisia kuvia mahtuu tuonne vielä koko joukko.
Johan on levytilaa laitettu jakoon. :)
Tilanne saattaa tietysti muuttua ja olisi hienoa, jos tarjoamasi mahdollisuus olisi silloin vielä olemassa? Pistän visusti "korvan taakse" ja toivottavasti voin palata myöhemmin asiaan, mikäli se tulee ajankohtaisemmaksi...Mistä sen tietää, kuinka esimerkiksi "vanhojen asiakkaiden" laajakaistahinnoittelu kehittyy ja onko järkevää enää pysyä heidän asiakkaanaan?
Jooh eiköhän tuo tarjous ole voimassa, kun on oma palvelin toivottavasti ikuisesti. Saattaa olla kyllä, että hinnat nousee Elisalla ihan kivasti vielä.
Polyergus
18.08.2006, 09:07
Kiitos Tannerh laajasta katsauksesta Eliömaakuntiin ja niiden onkelmiin :o
Suosittelen vilpittömästi Luonnontieteellisen keskusmuseon käyttämiä lyhenteitä Oba ja Obb.
Kiitos, kun jaksoit kaivaa tämän esiin. Päivitin nyt nämä muurahais-wikin karttaan ja maakuntien selosteisiin, yksittäisten lajien kohdalla Oba/Obb oli käytössä jo aiemmin.
Toivottavasti termit ja lyhenteet vakiintuu kunnolla, että sekaannukset vähenisi ja hakujen teko helpottuisi tulevaisuudessa.
Jep, itäinen ja läntinen Kemin Lappikin ovat niinkuin pitää.
Terve!
C.vaguksen löytyminen Tammisaaresta olisi hieno juttu, joskin koon kuvauksen perusteella epätodennäköinen. Rymättylän populaatiosta en ole kuullut, mutta R.Rosengrenin artikkeli (1981) paljastaa lajin elävän ainakin Hiittisten saaristossa. Lisäksi pari vuotta sitten perhosharrastajat saivat luotettavan oloisten tietojen mukaan pyydykseensä yhden vagus-kuningattaren Virolahdelta.
Hevosmuurahaisia tunnistettaessa ei kuitenkaan tule antaa koon hämätä - myös härkähevosmuurahaisilla on kolmen kokoisia työläisiä, joista pienimmät eivät paljoa eroa mustamuurahaistyöläisistä. Vaikka kyseinen pesä tuskin härkähevosmuurahaisen onkaan, voi siitä ottaa varmuudeksi näytteen. Sen kanssa pitänee kyllä odotella ensi kevään lämpöjä...
terv,
Mikko Heini
Saksasta tilaamani C. ligniperdan työläisetkin näyttävät varsin tummilta, paljon tummemmalta kuin C. herculeanusit, jotka olen luonnossa nähnyt. Punaisuuden näkee kunnolla vasta hyvässä valossa. Pienehköjäkin ovat nuo työläiset.
Mites Mikko, kun olet noihin hevosmuurahaisiin perehtynyt, niin millaisissa oloissa musta- ja punahevosmuurahaiset pesii luonnossa?
Ja vielä muistutuksena, että C.vagus on uhanalainen, ja luokitellaan vaarantuneeksi lajiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että lajin yksilöitä (munia, toukkia, koteloita, aikuisia) ei saa häiritä kerätä tai myydä. Myöskään pesiin ei saa koskea. Kannattaa pitää mielessä ennen suurempia toimenpiteitä! Listalla on myös muita lajeja, kannattaa tutustua:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=17395&lan=fi
Mikko
Jäi tuo vastaus väliin, mutta ei meistä varmaan ketään ala vaguksia ihan ehdontahdon metsästämään, koska se olisi aika turhaa.
Antstore jossain vaiheessa viime kesänä muistaakseni myi vaguksia.
Saksasta tilaamani C. ligniperdan työläisetkin näyttävät varsin tummilta, paljon tummemmalta kuin C. herculeanusit, jotka olen luonnossa nähnyt. Punaisuuden näkee kunnolla vasta hyvässä valossa. Pienehköjäkin ovat nuo työläiset.
Mites Mikko, kun olet noihin hevosmuurahaisiin perehtynyt, niin millaisissa oloissa musta- ja punahevosmuurahaiset pesii luonnossa?
Härkähevosmuurahaisesta en osaa tarkemmin sanoa, koska en ole sitä Suomessa nähnyt. Käsittääkseni se viihtyy sekä havu- sekä sekametsessä, etenkin niiden valoisissa ja lämpimissä paikoissa (hakkuuaukiot, kalliot). Pesäpaikoiksi kelpaavat saman tyyppiset paikat kuin aitohevosmuurahaiselle; kaatuneet ja elävät puiden rungot, kannot, juurakot. Jos näihin törmää on syytä muistaa lajia suojelevat lait.
Punahevosmuurahaisten pesiä on helpoin löytää kivien alta valoisilta kalliorinteiltä. Laji pesii myös elävissä ja kuolleissa puissa, kannoissa ja taloissa, ja viihtyy kenties vähemmän metsäisillä alueilla kuin aitohevosmuurahainen.
Mikko
Samoilla linjoilla olen Shadownin kanssa, kukaan tuskin Suomesta noita hakee, kun paljon helpommalla saa tilaamalla ulkomailta. Uhanalaisuusluokittelut täytyisi kyllä lisätä wikiin. Mitä muihin uhanalaisiin lajeihin tulee, niin luulenpa ettei kukaan täällä pysty edes erottamaan noita uhanalaisia viholaisia ja tuoksukeltiäisiä lukuisista ei uhanalaisista lajeista.
Korjaan tuon Antstoren, koska se oli tuo Kalyttan puoli, joka vaguksia myi.
Sekoitan vain helposti kirjoittelussa keskenään, kun ne kuitenkin toimii melko tiiviisti yhdessä, vaikka nykyisin Antstore myy myöskin itse eri lajeja.
Tuli tuosta uhanalaisuudesta mieleen, että onkohan herculeanus myöskin harvenemaan päin vai luulenko vain?
Korjaan tuon Antstoren, koska se oli tuo Kalyttan puoli, joka vaguksia myi.
Sekoitan vain helposti kirjoittelussa keskenään, kun ne kuitenkin toimii melko tiiviisti yhdessä, vaikka nykyisin Antstore myy myöskin itse eri lajeja.
Tuli tuosta uhanalaisuudesta mieleen, että onkohan herculeanus myöskin harvenemaan päin vai luulenko vain?
Tilanteesta metsien syvyyksissä en osaa sanoa, mutta etelä- ja lounais-rannikkoilla C.her:C.lig suhde on noin 0,6. Tiedä sitten mikä tilanne on ollut muinoin, mutta näyttää siltä, että herculanuksen osuus on luultua pienempi.
Polyergus
03.10.2006, 13:12
Härkähevosmuurahaisesta en osaa tarkemmin sanoa, koska en ole sitä Suomessa nähnyt. Käsittääkseni se viihtyy sekä havu- sekä sekametsessä, etenkin niiden valoisissa ja lämpimissä paikoissa (hakkuuaukiot, kalliot). Pesäpaikoiksi kelpaavat saman tyyppiset paikat kuin aitohevosmuurahaiselle; kaatuneet ja elävät puiden rungot, kannot, juurakot. Jos näihin törmää on syytä muistaa lajia suojelevat lait.
Punahevosmuurahaisten pesiä on helpoin löytää kivien alta valoisilta kalliorinteiltä. Laji pesii myös elävissä ja kuolleissa puissa, kannoissa ja taloissa, ja viihtyy kenties vähemmän metsäisillä alueilla kuin aitohevosmuurahainen.
Mikko
Hianoo, nuo tiedot voi sitten lisätä vaikka MuurahaisWikiin :D , JOKA tarvitsee kipeästi lisää aktiivisia tekijöitä. Olen itsekin vähän unohtanut sen, kun oon tuota HyönteisWikiä muokkaillut, mutta yritän parantaa tapojani. Tuon murkkiwikin rakenne ei sitten ole mitenkään loppuunlyöty eli sitä saa muokata haluamallaan tavalla. Lajilistasta / -esittelyistä/-kaavasta /levinneisyydestä / suomenkielisestä nimistöstä / whatever olisi myös kiva saada kommenttia (voi suoraan muokata / kommentoida tonne wikiinkin)
-Polyergus
Powered by vBulletin® Version 4.1.10 Copyright © 2012 vBulletin Solutions, Inc. All rights reserved.