kekomuurahaisia postissa

[aquilonia]

Olisiko teillä kokemuksia/ehdotuksia miten saisi mahdollisimman nopeasti ja parhaalla tavalla kekomuurahaisia lähetettyä tuonne Keski-Eurooppaan?

[jp]

Minulla ei ole juuri kokemuksia murkkujen lähettämisestä, mutta lienee tarpeellista tietää aiotko postittaa kuningattaren, muutaman työläisen vai koko pesän. Noin arvailemalla sanoisin että muutama kulkee parhaiten koeputkessa, kunhan huolehtii riittävästä kaasunvaihdosta, ettei käy liian hapokkaaksi.

[Shadown]

Veikkaan myöskin, että ongelmalliseksi tossa kehittyy tuo hapokkuus. Myöskin pitänee muistuttaa jos tarkoituksena olisi kasvattaa kekomuurahaisia, niin turha vaiva. Kekomuurahaisia ei oikein pysty järkevälä tavalla kasvattamaan.

[aquilonia]

kysymys olisi siis kekomuurahaistyöläisten lähettäminen, tarkoitus ei olisi kasvattaminen, vaan "tieteellinen työ", olimme täällä mittailleet kekomurkkujen hengitystä, ja eräs kollega Tsekeissa haluaisi verrata hänen tuloksiin. Hän haluaisi tehdä myös sama koe meidän murkuilla, mutta pitääpä tarkemmin suunnitella ensin :)

[Shadown]

Varmana kannattaa laittaa johku isompaan askiin vain muutama ja jotain märkää paperia tms sinne sekaan.

[jp]

Perus koeputkipesä, jossa on mieto puskuriliuos pelkän veden sijaan voisi ratkaista ongelman, jos vaan se liuos soveltuu murkuille. Tuonhan voi tarkistaa etukäteen pitämällä murkkuja siinä vastaavan ajan kuin lähetykseen kuluu ja välillä vähän heiluttelee putkea.

Toinen vaihtoehto voisi olla koeputkipesän suuaukon sulkeminen metalliverkolla pumpulin sijaan, jotta kaasunvaihto olisi mahdollisimman tehokasta ja erillisen koeputken laitto samaan pakettiin, jossa olisi pumpuliin imeytettyä puskuriliuosta neutraloimassa muurahaishappoaerosolia.

[aquilonia]

Tarkistin että menee pari päivää kunnes lähetys olisi Tsekeissä perillä.
Pääasia on että pysyvät hengissä sinne asti.
Pitänee joskus kokeilla "kuivaharjoitteluna".

[Kale]

Tää nyt ei liity postittamiseen mitenkään, mutta mitenkä monta Ml/Cl ne hengittää tunnissa per yksilö?

[jp]

Tää nyt ei liity postittamiseen mitenkään, mutta mitenkä monta Ml/Cl ne hengittää tunnissa per yksilö?
Olisin katsonut ja kertonut, mutta kun julkaisevat yhteiskunnan rahoittamat tutkimuksensa maksullisissa lehdissä, niin yliopistojen ulkopuolelta ei juuri oo ihmisillä asiaa niitä lukemaan. :/

[Polyergus]

kysymys olisi siis kekomuurahaistyöläisten lähettäminen, tarkoitus ei olisi kasvattaminen, vaan "tieteellinen työ", olimme täällä mittailleet kekomurkkujen hengitystä, ja eräs kollega Tsekeissa haluaisi verrata hänen tuloksiin. Hän haluaisi tehdä myös sama koe meidän murkuilla, mutta pitääpä tarkemmin suunnitella ensin :)

Katos, minkälaisia muurahaistutkimuksia Joensuussa (?) oikein värkkäillään? Ei siellä ~10 v sitten mitään muurahaisjuttuja ollut. :mad:

Enpä kyllä noista hengittelyjutuista tajua mitään, mutta eikö postittaminen aiheuta aika pahaa stressiä tms.?



Olisin katsonut ja kertonut, mutta kun julkaisevat yhteiskunnan rahoittamat tutkimuksensa maksullisissa lehdissä, niin yliopistojen ulkopuolelta ei juuri oo ihmisillä asiaa niitä lukemaan. :/

Tilanne kuitenkin parantuu koko ajan ja melkein suurin osa julkaisuista on jo saatavilla netistä (kts. esim. antbase). Ja jos kehtaa, niin artikkeleita voi myös kysyä suoraan kirjoittajilta. Joitain artikkeleita voi kuitenkin olla tästäkin huolimatta lähes mahdoton saada käsiinsä. :mad:

[aquilonia]

muurahaistutkimus täällä onkin aika uusi alue, kaikki alkoi siitä että professori Amerikasta oli käymässä täällä ja oli huomannut isoja muurahaiskekoja, kuulemma sielläpäin ei oikeastaan ole juuri lainkaan. Siitä sitten lähti tuo projekti käyntiin, tänä vuonna alkoi uusi, ja tarkoituksena on suunnata myös kirvoihin.

Se on valitettavaa, että maksullisiin sivuihin ei kaikki pääse :( , mutta tämähän ei ole salaista, joten jos joku kysyy, niin tutkija aina mielellään lähettää artikkeleita. Eli jos kiinnostaa, niin voin lähettää vaikka pdf-muodossa...

Ai niin, se hengitys, tätä ei ole julkaistu missään, on vain jotain alustavia mittauksia:
kovastihan se on lämpötilasta riippuvainen, lämpötilassa 15-20 astetta hengitys oli eräiden mittausten mukaan 10-15 µl CO2 tunnissa per työläinen.

Tuo tsekkiläinen tutkija haluaisi tarkistaa, vaikuttaa ilmastovyöhyke perushengitykseen.

[jp]

Se on valitettavaa, että maksullisiin sivuihin ei kaikki pääse :( , mutta tämähän ei ole salaista, joten jos joku kysyy, niin tutkija aina mielellään lähettää artikkeleita. Eli jos kiinnostaa, niin voin lähettää vaikka pdf-muodossa...Jees, kyllähän ne artikkelit käsiinsä saisi, jos oikeasti niitä tarvitsisi, mutta pelkästään hetkellisestä mielenkiinnosta tiedon lähteelle pyrkiessä ei kovin suuri työmäärä ole perusteltua, saati sitten muiden kiusaaminen asialla. Lähiaikoina vaan on tullut törmättyä turhan usein elsevierin loggautumissivuun ja alkaa jo moinen harmittamaan. Onhan näissä maksullisissa jukaisuissa sekin ongelma, että yliopistot ja tutkimuslaitokset, jotka tuottavat sisällön näihin lehtiin, joutuvat itsekin maksamaan suuria summia saadakseen artikkelit käyttöön kokoelmiinsa.

Ai niin, se hengitys, tätä ei ole julkaistu missään, on vain jotain alustavia mittauksia:
kovastihan se on lämpötilasta riippuvainen, lämpötilassa 15-20 astetta hengitys oli eräiden mittausten mukaan 10-15 µl CO2 tunnissa per työläinen.Oma arvaus keinotekoisissa olosuhteissa ja toisen lajin perusteella on että pesän kaikkien kasvavien toukkien yhteinen metabolia (ja hengitys) on moninkertainen verrattuna pesän työläisiin ainakin kiihkeimmän kasvun aikana. Toki olosuhteet ovat erilaiset, kun työläiset hakevat ravinnon vaivatta metrin päästä pesäkammiosta.

Onnea ja menestystä tutkimuksillenne.

[aquilonia]

Jees, kyllähän ne artikkelit käsiinsä saisi, jos oikeasti niitä tarvitsisi, mutta pelkästään hetkellisestä mielenkiinnosta tiedon lähteelle pyrkiessä ei kovin suuri työmäärä ole perusteltua, saati sitten muiden kiusaaminen asialla. Lähiaikoina vaan on tullut törmättyä turhan usein elsevierin loggautumissivuun ja alkaa jo moinen harmittamaan. Onhan näissä maksullisissa jukaisuissa sekin ongelma, että yliopistot ja tutkimuslaitokset, jotka tuottavat sisällön näihin lehtiin, joutuvat itsekin maksamaan suuria summia saadakseen artikkelit käyttöön kokoelmiinsa.

Olen aivan samaa mieltä. Työkoneeltani pääsen Elsevierin ja Springerin artikkeleihin käsiksi, mutta valitettavan usein olen törmännyt muihin sivuihin. :mad: Siinä ei muu auta kuin kysellä suoraan kirjoittajilta (ja aina olen ne artikkelit saanut), tai kiikuttaa itsenä kirjastoon ja etsiä sieltä...


Oma arvaus keinotekoisissa olosuhteissa ja toisen lajin perusteella on että pesän kaikkien kasvavien toukkien yhteinen metabolia (ja hengitys) on moninkertainen verrattuna pesän työläisiin ainakin kiihkeimmän kasvun aikana. Toki olosuhteet ovat erilaiset, kun työläiset hakevat ravinnon vaivatta metrin päästä pesäkammiosta.

Olemme mitanneet kekojen CO2 tuottoa, pelkästään kokonaistuottoa. Työläispopulaatio lienee siinä 100 000 ja 200 000 välillä. Mielenkiintoista olisi tarkemmin tietää, mikä osuus syntyy mistäkin, työläisistä, toukista, pesämateriaalin hajoamisesta, mikrobeista, muista asukeista. Sitten pesiin kasvaa myös puiden juuria jotka hengittävät...:confused:


Onnea ja menestystä tutkimuksillenne.
Kiitos!

[Eskous]

Jos tuota tutkimuksen tulosta pitäisi ennustaa, niin...

Ilmastovyöhyke vaikuttaa ainakin monien muurahaislajien yksilöiden kokoon, siten että pohjoisessa yksilöiden koko on suurempi. Toisaalta yleisenä sääntönähän on että isommilla lajeilla (yksilöillä?) on hitaampi aineenvaihdunta kuin pienillä. Ja vielä: Jos katsotaan ainoastaan yksilömääriä niin tietysti isojen yksilöiden ravinnonkeruukapasiteetti on parempi, mutta suhteessa elopainoon se ei enää olekaan niin selvää...

En ole ihan varma tuliko laskettua oikein, mutta (käyttämällä arvoa 15 ml CO2/h NTP) sain tulokseksi että kekomuurahaistyöläisen ylläpito "maksaa" vuorokaudessa n. 0.5 mg glukoosia, olettaen että kaikki energia tuotetaan siitä.

Niin ja vielä yksi huomio: Muurahaisia ei käy syyttäminen kasvihuoneilmiöstä, ellei sitten todeta että niiden hiilidioksidin tuotanto on kasvanut voimakkaasti vaikkapa viimeisen sadan vuoden aikana... ;)

[aquilonia]

Joo, uusimmat tutkimukset näyttävät, että vanha sääntö "pohjoiset yksilöt ovat isompia" pätee myös muurahaisiin.
Pohoiset murkut myös hengittävät enemmän, yksilötasolla, tosin populaatiokoot ovat sitten pienemmät...

Olemme mitanneet mm. muurahaiskekojen CO2 päästöjä ja ravinteiden määriä, ja verranneet niitä ympäröivän metsämaahan. Tulos oli, että mikroympäristötasolla (muutama m2) pesät ovat suuri CO2 lähde ja ravinteiden kasautumia, mutta jos otetaan isompi yksikkö, kuten 1 ha, niin määrä on mitättömän pieni, jotain 0.2-1% luokkaa. Eli suoranaisesti kekomuurahaisilla ei ole suurta merkitystä, mutta epäsuorasti voi ollakin (saalistus, kirvojen lypsäminen jne.). On laskelmia, että muurahaisten ja kirvojen yhteiselo voisi vähentää puiden (tässä mänty) kasvua 15-20%. Muurahaispuita ei kuitenkaan ole kovin monta herhtaaritasolla, joten tässäkin muurahaisten suora vaikutus kasvuun lienee suht. pientä.

[Polyergus]

Rehellisyyden nimissä ajattelin tätä topikkia lukiessani, että eipä voi olla tylsempää muurahaistutkimuksen aihetta kuin kekojen tuotannon tutkiminen. Nyt huomaan kuitenkin olleeni pahasti väärässä. :)


Joo, uusimmat tutkimukset näyttävät, että vanha sääntö "pohjoiset yksilöt ovat isompia" pätee myös muurahaisiin.

Onko antaa jotain viitettä tästä?

edit: noista jenkkiproffan jutuista vielä: Amerikkalaisten Formica-lajien keot ovat siis selvästi suomalaisia kekoja pienempiä?

[aquilonia]

Rehellisyyden nimissä ajattelin tätä topikkia lukiessani, että eipä voi olla tylsempää muurahaistutkimuksen aihetta kuin kekojen tuotannon tutkiminen. Nyt huomaan kuitenkin olleeni pahasti väärässä. :)

:)



Onko antaa jotain viitettä tästä?

esim. http://faculty-staff.ou.edu/K/Michael.E.Kaspari-1/PDF_reprints/Kaspari_2005_PNAS.pdf



noista jenkkiproffan jutuista vielä: Amerikkalaisten Formica-lajien keot ovat siis selvästi suomalaisia kekoja pienempiä?

Kekoja rakentavia Formica lajeja on vain vähän, ja jos rakentavat kekoja niin ovat vain pieniä, vrt. meidän Myrmica lajeja. Pohjois-Amerikan kekomuurahaisista tiedetään kuitenkin vain vähän

esim. http://www.sekj.org/PDF/anz42-free/anz42-235.pdf

[Polyergus]

Kiitos artikkeleista, aquilonia! Sain viimeinkin luettua ne ja varsinkin Jurgensen et al. oli tosi mielenkiintoinen.

Aika hauskaa että artikkelin intron ensimmäisessä kappaleessa "effect on invertebrate diversity" -kohdassa on viisi viitettä ja saman kappaleen lopussa ei yhtään... Ja mainitsiko Collingwood tosiaan Suomesta vain kaksi Camponotus-lajia? :confused:

Aika jännä myös tuo Camponotus-lajien määrän ero Euroopassa (5) ja Pohjois-Amerikassa (50)!

[Kale]

Jep, mäkin luin juuri nuo artikkelit, mielenkiintoista luettavaa! Todellakin outoa että Camponotusta on 10 kertaa enemmän siellä kuin täällä =)

[Shadown]

Yhtähyvin voidaan ihmetellä sitäkin, ettei lehdenleikkaajia ole tiettävästi muualla kuin Amerikassa. Hevosmuurahaisia sentään on ilmeisesti edes jonkun verran ympäri maailmaa.

[Polyergus]

Oha se varma.


Hevosmuurahaisia sentään on ilmeisesti edes jonkun verran ympäri maailmaa.

Ilmeisesti vain noin 1000 lajia...:D

[Shadown]

Ilmeisesti vain noin 1000 lajia...:D

Eli aika vähän sitten loppupeleissä sielä Pohjois-Amerikassakin.