Antti
05.09.2006, 16:02
Tämä teksti on kopioitu suoraan jostain Ranskanuutiset.comista. Varmaan moni jo kuullutkin, mutta laitoinpa vaan: Ps vielä: En saanut noita kuvia kopioiduksi mutta ossan laitan, että voitte katsoa: http://www.ranskanuutiset.com/article.php3?id_article=372
Siin.
Itse teksti:
Ansoja rakentavat muurahaiset
Muurahaisten "äly" tiivistyy joukossa
Heinäsirkka puunrungolla ? Ei suinkaan, vaan sirkkarukka on jumissa kuolettavassa ansassa, mistä sillä ei ole poispääsyä... Ranskan Gyanasta on löydetty outo, ansoja kyhäävä muurahaislaji. Ranskalaistutkijat ovat havainneet, että eräs paikallinen muurahaislaji turvautuu hämmästyttävään pyyntitaktiikkaan (CNRS, laboratoire de l'Evolution et diversité biologique). Se pyydystää hyönteisiä ansojen avulla. Vastaavanlaista käyttäytymisstrategiaa ei ole tavattu koskaan aikaisemmin. Häkellyttävän toimintaketjun taustalla on uudentyyppinen kasvin- ja hyönteisen välinen vuorovaikutussuhde, joka tunnetaan nimellä mutualismi. Tässä tapauksessa eräs trooppinen pikkupuu Hirtella physophora tarjoaa ruuan ja asunnon Allomerus decemarticulatus-muurahaisille, jotka ovat asettuneet taloksi kyseiseen puuhun.Lisäksi muurahaiset "kasvattavat" kotipuussaan ansojen rakentamisessa hyödyllisiä sienirihmastoja...
Pesäkolojen lisäksi, puu erittää niille eräänlaista ravintonektaria. Mutta muurahaiset tarvitsevat lisääntyäkseen tuhdimpaa, proteiini- ja typpipitoista ruokaa, kuten kesäiset ystävämme hyttysetkin.
Vaikka veriaterioiden sijasta niiden on hankittava toukilleen liharuokia. Mutta helpommin sanottu kuin tehty parin millimetrin kokoisilta pikkuotuksilta, joiden on teilattava itseään jopa 1500 kertaa painavampia petoja.
Joten ainoa keino turvata jälkikasvu ja saada kiikkiin niitä harvoja makoisia ja lihaa hyllyviä jättiläisiä, jotka eksyvät puunrungolle, on rakentaa ansoja.
Ansana toimii eräänlainen reitetty tunneli. Muurahaiset aloittavat tunnelin rakennuksen leikkaamalla kasvin rungon peitinkarvoja, niin että niistä muodostuu eräänlainen tukiranka ansalle.
Sitten ne tekevät irtileikatuista karvoista ja pyytämiensä olentojen jätteistä paksun mössön, millä ne peittävät tukirangan.
Seuraavassa vaiheessa rakennelma vahvistetaan homesienien valmistaman "sitkon" avulla. Sitä ei tosin vielä tiedetä, kuinka muurahaiset saavat rehottamaan kyseisen homesienen tunneliansoissaan.
Seuraavassa pyydystämisvaiheessa ne asettuvat joukolla vaanimaan otollista uhria. Kun pahaa-aavistamaton hyönteinen lennähtää puunrungolle, pikku tuholaiset hyökkäävät koloistaan joukolla sen kimppuun ja lamaannuttavat sen.
Voiko muurahainen olla älykäs ?
Muurahaisansojen kohdalla tutkijat ovat törmänneet monimutkaiseen joukkostrategiaan, jonka evoluution mekanismien selvittäminen kaipaa kipeästi lisätutkimuksia, jossa on kyse peräti kolmen eri lajin kehittelemästä vuorovaikutukssuhteesta.
Yksittäinen muurahainen muutamine aivosoluineen ei tietenkään voi olla kekseliäs tai älykäs samalla lailla kuin vaikkapa ihminen, mutta yhdessä niiden äly tiivistyy, vähän samaan tapaan kuin mehiläisillä.
Kannattaa tosin pitää mielessä, että ansojen rakentaminen on miljoonien vuosien evoluution tulosta. Ikäänkuin filmi olisi katkennut sata miljoonaa vuotta sitten ja meillä on hallussamme vain häkellyttävä loppuhuipennus.
Mitä hyötyä puulle on ylläpitää muurahaisia ?
Kasvi olisi tietenkin voinut aikojen kuluessa hioa omaa kemiallista sodankäyntiään ja kehitellä myrkkyjä, jotka olisivat karkoittaneet muurahaiset.
Mutta kyse on tosiaankin yhteistyö- ystävyys ja avunantosopimuksesta, joka hyödyntää molempia osapuolia. Vastapalvelukseksi muurahaiset pitävät puuta vaivaavat tuhohyönteiset loitolla.
Evoluutiolla on turvanaan useampia moottoreita : lajien kehitys ei tukeudu pelkkään toisten tallaamiseen ja armottomaan kilpailuun- vaan myös yhteistyökykyyn.
Mutualistiset ainekset ovat luonnon suuressa kehityssopassa huomattavasti yleisempiä kuin aikaisemmin osattiin kuvitellakaan. Luonto on joskus niin kuin se tutkitaan.
Anneli Airaksinen
Siin.
Itse teksti:
Ansoja rakentavat muurahaiset
Muurahaisten "äly" tiivistyy joukossa
Heinäsirkka puunrungolla ? Ei suinkaan, vaan sirkkarukka on jumissa kuolettavassa ansassa, mistä sillä ei ole poispääsyä... Ranskan Gyanasta on löydetty outo, ansoja kyhäävä muurahaislaji. Ranskalaistutkijat ovat havainneet, että eräs paikallinen muurahaislaji turvautuu hämmästyttävään pyyntitaktiikkaan (CNRS, laboratoire de l'Evolution et diversité biologique). Se pyydystää hyönteisiä ansojen avulla. Vastaavanlaista käyttäytymisstrategiaa ei ole tavattu koskaan aikaisemmin. Häkellyttävän toimintaketjun taustalla on uudentyyppinen kasvin- ja hyönteisen välinen vuorovaikutussuhde, joka tunnetaan nimellä mutualismi. Tässä tapauksessa eräs trooppinen pikkupuu Hirtella physophora tarjoaa ruuan ja asunnon Allomerus decemarticulatus-muurahaisille, jotka ovat asettuneet taloksi kyseiseen puuhun.Lisäksi muurahaiset "kasvattavat" kotipuussaan ansojen rakentamisessa hyödyllisiä sienirihmastoja...
Pesäkolojen lisäksi, puu erittää niille eräänlaista ravintonektaria. Mutta muurahaiset tarvitsevat lisääntyäkseen tuhdimpaa, proteiini- ja typpipitoista ruokaa, kuten kesäiset ystävämme hyttysetkin.
Vaikka veriaterioiden sijasta niiden on hankittava toukilleen liharuokia. Mutta helpommin sanottu kuin tehty parin millimetrin kokoisilta pikkuotuksilta, joiden on teilattava itseään jopa 1500 kertaa painavampia petoja.
Joten ainoa keino turvata jälkikasvu ja saada kiikkiin niitä harvoja makoisia ja lihaa hyllyviä jättiläisiä, jotka eksyvät puunrungolle, on rakentaa ansoja.
Ansana toimii eräänlainen reitetty tunneli. Muurahaiset aloittavat tunnelin rakennuksen leikkaamalla kasvin rungon peitinkarvoja, niin että niistä muodostuu eräänlainen tukiranka ansalle.
Sitten ne tekevät irtileikatuista karvoista ja pyytämiensä olentojen jätteistä paksun mössön, millä ne peittävät tukirangan.
Seuraavassa vaiheessa rakennelma vahvistetaan homesienien valmistaman "sitkon" avulla. Sitä ei tosin vielä tiedetä, kuinka muurahaiset saavat rehottamaan kyseisen homesienen tunneliansoissaan.
Seuraavassa pyydystämisvaiheessa ne asettuvat joukolla vaanimaan otollista uhria. Kun pahaa-aavistamaton hyönteinen lennähtää puunrungolle, pikku tuholaiset hyökkäävät koloistaan joukolla sen kimppuun ja lamaannuttavat sen.
Voiko muurahainen olla älykäs ?
Muurahaisansojen kohdalla tutkijat ovat törmänneet monimutkaiseen joukkostrategiaan, jonka evoluution mekanismien selvittäminen kaipaa kipeästi lisätutkimuksia, jossa on kyse peräti kolmen eri lajin kehittelemästä vuorovaikutukssuhteesta.
Yksittäinen muurahainen muutamine aivosoluineen ei tietenkään voi olla kekseliäs tai älykäs samalla lailla kuin vaikkapa ihminen, mutta yhdessä niiden äly tiivistyy, vähän samaan tapaan kuin mehiläisillä.
Kannattaa tosin pitää mielessä, että ansojen rakentaminen on miljoonien vuosien evoluution tulosta. Ikäänkuin filmi olisi katkennut sata miljoonaa vuotta sitten ja meillä on hallussamme vain häkellyttävä loppuhuipennus.
Mitä hyötyä puulle on ylläpitää muurahaisia ?
Kasvi olisi tietenkin voinut aikojen kuluessa hioa omaa kemiallista sodankäyntiään ja kehitellä myrkkyjä, jotka olisivat karkoittaneet muurahaiset.
Mutta kyse on tosiaankin yhteistyö- ystävyys ja avunantosopimuksesta, joka hyödyntää molempia osapuolia. Vastapalvelukseksi muurahaiset pitävät puuta vaivaavat tuhohyönteiset loitolla.
Evoluutiolla on turvanaan useampia moottoreita : lajien kehitys ei tukeudu pelkkään toisten tallaamiseen ja armottomaan kilpailuun- vaan myös yhteistyökykyyn.
Mutualistiset ainekset ovat luonnon suuressa kehityssopassa huomattavasti yleisempiä kuin aikaisemmin osattiin kuvitellakaan. Luonto on joskus niin kuin se tutkitaan.
Anneli Airaksinen